Kun olin noin 10-vuotias, opettajani oli huolissaan kun sepittelin vain satuja. Haisunäädän Seikkailut Maailmalla ja Noitakepposet piti pistää pannaan ja astua mielikuvitusmaailmasta todellisempaan elämään. Elämään, jossa kirjoitettiin annetusta aiheesta ja siitä mikä on totta. Astuin ruotuun . Opettaja oli suorittanut tehtävänsä, mutta kaverit jäivät kaipaamaan kummitustarinoitani.
Kokemus nousi mieleeni, kun osallistuin Image-lehden kirjoituskouluun. Riippumatta siitä oliko puhujana kirjailija vai toimittaja, yhdeksi tärkeimmistä opeista vaikuttavassa kirjoittamisessa nousi oman äänen löytäminen. ”Valitkaa aihe, joka kiinnostaa”. ”Kirjoittakaa siitä, miltä teistä tuntuu”. Rehellisesti ja aidosti kirjoittaminen vaatii rohkeutta ja heittäytymistä, mikä monesti edellyttää sisäisen lapsen kaivamista sielunsa syövereistä. Ei ihan helppo nakki, varsinkin jos se ääni on joskus vaimennettu.
Paljon on vettä virrannut Noitakepposten ajoista, ja on tullut kirjoitettua teksti jos toinenkin. Useimmiten annetusta aiheesta ja siitä mikä on totta. Asiakastyössä tulee silti harmillisen usein eteen tilanne, jossa yrityksen edustaja on kuin punakynää heiluttava opettajani. Kaikki se, mikä herättää tunteita, ydin ja roso, joutuu suurennuslasin alle. Miinakentällä ovat usein esimerkit elävästä elämästä tai vähänkin terävämpi kannanotto. Tulee sanomista, joku voi loukkaantua. Mitä laajempi hyväksymiskierros, sen valjumpi lopputulema. Lihaisuus ja mehevyys on kaluttu ja jäljelle jää tyhjyyttään koliseva luuranko.
Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Kirjoittaminen, yhtä hyvin kuin muukin viestintä edellyttää tietysti yrityskulttuurin huomioon ottamista ja hyviä tapoja. Mutta ollaksesi vaikuttava ja erottautuaksesi nykypäivän massiivisesta informaatiohälinästä tarvitset rohkeutta! Kun ihminen puhuu ihmiselle, Noitakepposetkin toimii paremmin kuin sieluton informaatiopuuro.
Kirjoittajakoulun sparraajista kirjailija Taina Latvala tarjoili seuraavia vinkkejä vaikuttavan tarinan kirjoittamiseen. Pätee niin faktaan kuin fiktioon. Tässä helmet, uskallusta peliin!
- Ole rehellinen – Kuuntele sisäistä ääntäsi, vaimenna sensorisi, älä mielistele lukijaa, uskalla mennä ytimeen
- Ystävysty häpeän kanssa – Keskity tekstiin, älä yleisöön.
- Ammenna agressiosta – Kiukku toimii tekstin polttoaineena, kunhan muistat herkkyyden. Totaalinen pahuus tai hyvyys on mielenkiinnotonta.
- Rakasta myös rumaa – Anna myös roson näkyä. Elämä ei ole vain ruusuilla tanssimista.
- Salli surun tulla – ja ilonkin – ”No tears in the writer, no tears in the reader” Hajuton, mauton ja hampaaton jättää kylmäksi.
- Viljele yksityiskohtia – zoomaa lähelle – pienet oivallukset voivat luoda suuren oivalluksen
- Pyri hyvään kieleen – Kirjoita selkeitä lauseita, kirjoita oikein, vältä liikoja adjetiiveja, vaihtele rytmiä
- Keksi uutta – karta kliseitä, etsi näkökulmia, näe vaivaa
- Mene suoraan asiaan
Tarina on pelkkä luuranko – olennaista on, miten ja miksi se kerrotaan. Älä anna kenenkään tulla sinun ja näppiksesi väliin.
teoistasanoiksi 